Spelt jyvä, 5kg, Luomu

Speltti (Triticum spelta) on vanha vehnälle sukua oleva vilja. Vanhimmat arkeologiset todisteet speltistä ovat n. 9000 vuoden takaa. Speltin arvellaan olevan kotoisin joko Etu-Aasian alueelta tai Kaakkois-Euroopan - Lähi-idän alueelta. Speltti tunnettiin monin paikoin Euroopassa viimeistään myöhäisneoliittisella kaudella. Pronssikaudella sen viljely levisi laajemmille alueille ja rautakaudella se oli monin paikoin Keski-Euroopassa yksi tärkeimmistä leipäviljoista. Speltti oli yleinen viljelykasvi vielä keskiajalla, mutta uuden ajan kuluessa, viimeistään teollistumisen myötä se joutui väistymään runsassatoisempien ja helpommin käsiteltävien viljojen tieltä. Tästä huolimatta viljelyperinne säilyi mm. Saksan vuoristoseuduilla, jossa speltti karun maan kasvina menestyy. Saksasta myös Birkkalan tilalle saatiin siementä, kun yli kymmenen vuotta sitten aloitimme speltin viljelyn.

Spelttiin on kautta aikojen liitetty monia tarinoita. Rooman valtakunnan armeijan kerrotaan marssineen speltin voimalla ja 1100-luvulla benediktiiniläisnunna Hildegard Bingeniläinen ylisti speltin olevan ravintosisällöltään ihanteellinen vilja, joka vaikuttaa parantavasti kaikkia tauteja, jopa masennusta vastaan.

Verrattuna vehnään speltin proteiinipitoisuus on huomattavan suuri. Myös sinkkiä ja fosforia sekä tiamiinia (B1-vitamiinia) speltti näyttää tutkimusten mukaan sisältävän vehnää enemmän. Speltissä on vielä eräs mielenkiintoinen ominaisuus: sen jyvät ovat erittäin tiiviisti kiinni ulkokuoressa. Jyvien irrottaminen on tehtävä erikseen ennen myllytystä tähän tarkoitetulla laitteella. Tiivis ulkokokuori suojaa jyviä mekaanisilta vaurioilta ja ehkä jopa ympäristön epäpuhtauksilta.
Speltin ravintoarvo
100 g täysjyväspelttiä sisältää keskimäärin

* Energiaa 320 kcal/1330 kJ
* Proteiinia 15 g
* Hiilihydraatteja 59 g
josta sokereita 2,7 g
* Rasvaa 2,6 g
josta tyydyttyneitä rasvahappoja 0,4 g
monotyydyttymättömiä rasvahappoja 0,4 g
polytyydyttymättömiä rasvahappoja 1,1 g
* Ravintokuitua 10 g *
* Natriumia 0,002 g